Yhteisöpedagogiopiskelija Jessi kävi kertomassa meille autismin kirjosta ja kohtaamisesta. Hän kertoi myös omia kokemuksiaan autismikirjon ihmisenä.

Tietoa

• ASD (Autism Spectrum Disorder) diagnoosit ovat neurobiologisia keskushermoston kehityshäiriöitä
• Autismikirjoa esiintyy kaikkialla maailmassa ja eri tutkimusten mukaan sitä esiintyy noin 1% väestöstä
• Suomessa on näin ollen noin 55 000 autismikirjon ihmistä
• Autismikirjon oireyhtymä ilmenee jokaisella yksilöllisesti ja sen aiheuttamat toimintarajoitteet ovat myös yksilöllisiä ja vaihtelevia
• Kaikilla voidaan huomata joitakin näkyviä ja tunnistettavia erityispiirteitä: sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, sosiaalisessa kommunikaatiossa ja sosiaalisessa mielikuvituksessa
• Lisäksi voi esiintyä aistitoimintoihin liittyvää yli tai aliherkkyyttä liittyen esimerkiksi ääniin, hajuihin, makuihin, valoihin, väreihin ja tuntoaistiin

Oireet muuttuvat elämänkaaren aikana

• Tuen tarve muuttuu elämänkaaren aikana ja erityisesti elämän nivelvaiheissa tuki on tärkeää
• Hyvin yleistä on, että autismikirjon oirekuvan kanssa esiintyy samanaikaisesti jokin psykiatrinen tai neuropsykiatrinen oirekuva
• Nuoruusiässä tai aikuisuuden korvilla mielialaoireilu on yleistä
• Autismikirjon diagnoosit on WHO:n (World Health Organization) kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä (ICD) liitetty laaja-alaisiin kehityshäiriöihin. Näitä autismikirjon diagnooseja ovat: autismi (F84.0), Aspergerin oireyhtymä (F84.5), Rettin oireyhtymä (F84.2), disintegratiivinen kehityshäiriö (F84.3) ja epätyypillinen autismi (F84.1). (autismiliitto.fi)
• Kirjain- ja numeroyhdistelmä viittaa kansainväliseen tautiluokitukseen (ICD). (autismiliitto.fi)
• Autismikirjon diagnoosit muuttuvat tämänhetkisen tiedon valossa vuonna 2022, jolloin erilliset diagnoosit poistuvat ja tilalle tulee yksi sateenvarjodiagnoosi autismikirjon häiriö. (autismiliitto.fi)